Tänään Eevi pääsi hakumetsään. Edellisestä kerrasta oli taas yli puoli vuotta, mutta hiljaa hyvä tulee ;) Tehtiin taas niin että Pirjo ja Eeva meni vuorotellen piiloon ja lähdettiin Eevin kans hihnassa tekemään siksakkia. Sitten kun Eevi merkkasi selvästi, päästin irti. Joka kerralla ukko löytyi, mutta ekalla haistoi Eevan jäljen ja meni sitä pitkin piilolle. Eikä malttanut jäädä ukon luo, vaan kun oli syönyt rasian tyhjäksi, lähti kouhottamaan ympäri metsää. Toisella kerralla merkkasi jo aiemmin, mutta minä en sitä tajunnut/huomannut, unohti homman ja ajautui taas jäljelle. Viimeinen ajo oli onnistunein ja paras! Silloin huomasin merkkauksen, päästin irti ja Eevi juoksi suoraan ukolle. Oli hetken menossa jäljelle, pysähtyi ja meni suorinta tietä Pirjon luo ja häntä heiluen jäi sinne. Kun lähdin viemään Eeviä takaisin autolle, ukot jäi huutelemaan Eeviä metsään ja kovasti neiti ois ollut menossa vielä ukkojen luo. Ehkäpä ensi kerralla on taas hirmuinen into ja hinku ukkoja etsimään. Ens kerralla ukot vois jokaisen etsinnän välissäkin huhuilla Eeviä :)
On kyllä hauska harrastus tämä hakuilu :) On se koiran nenä vaan uskomaton kapine :)

Tänään oli neljä vaavi-koilaa paikalla ja paljon taas puuhattiin :)
Ekaksi treenattiin namikupin avulla esteellä leikkaamista molempiin suuntiin. Sitten tehtiin sylikäännöksiä ja twistejä, joiden jälkeen lähdettiin esteille.
Eka putkeen irtoamista, niin että putken päässä joko nami tai lelu, Minna piti hihnan päästä ja me lähetettiin koira putken suulta. Ei siis juostu itse putken toiseen päähän, vaan koiran piti irrota namille/lelulle.
Sitten taas keppejä verkoilla. Tärkeää antaa pennun itse hoksata, eikä huitoa kädellä. Tehtiin myös kepeille menoa yhden esteen kautta. Sitten puomia, nami maasta ja sitten syötettiin lisää kädestä (etujalat maassa). Tässä Uunolla meinaa aina joku jalka valahtaa kyydistä :) Keinua myös, namit lasleutumiskohdassa ja namikuppi keinu päässä. Lopuksi putken ja aidan avulla sylikäännösharjoitus (putki, sylkkäri takaahyppyyn ja takaisin putkeen) ja putkella ja kahdella aidalla twisti harjoitus.
Hurjasti ehditään tehdä ja edetään nopeasti, välillä tuntuu että vähän liiankin nopeasti. Mutta kivvaa oli taas :)

Uuno korkkasi näyttelyuran Kajaanin pentunäyttelyssä 1.11.2008. Pentuloinen oli näyttelypäivänä 5 kk ja 3 päivää. Pikkupentuluokassa Uuno oli ainut ja isommissa oli ainoastaan 8,5 kuukauden ikäinen Möntti-staffi (ROP-pentu)
Tuomarina Pirjo Aaltonen. Tässäpä Uunon arvostelu:

" Vielä hyvin pentumainen, paljon aikaa tarvitseva. Hyvät pään mittasuhteet, mutta pään tulee vahvistua. Tyypilliset korvat. Hyvät eturaajat. Sopusuhtaisesti kulmautunut. Rungon tulee vahvistua. Hieman korkealle kiinnittynyt häntä jota kantaa korkealla. Liikkuu hyvin. "
kas kummaa, jos pikkupentuluokassa on vielä hyvin pentumainen ;) Tämä mun mielestä on näytteöyissä niin hölmöä, ettei koiran ikää juurikaan oteta huomioon. Enemmän mua huolestuttaisi jos 5 kuukauden ikäisenä koira ois valmis. Mutta siis tyytyväinen olen KP:hen, ja etenkin Uunon käytökseen. Toinen liikkui todella hyvin ja kauniisti ja seisoi paikallaan koko arvostelun ajan :) Ihana pieni mies tuo Uuno-puunonen!!! Ja oli reippaana koko pitkän päivän ja lunkisti istui äitin sylissä ja katseli mun ja Eevin kouhotusta :)

Eevillä oli samassa paikassa melkein samaan aikaan agi-kisat. Pienen säätämisen jälkeen ehdin kuin ehdinkin molempien kanssa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
 Mitään huipputuloksia ei tullut, mutta hyvä mieli jäi Lähdöissä pysyttiin ja kuulollakin oltiin melkolailla. Eka radalta 20 ja pari sekkaa yliaikaa. Yksi kielto hypyllä (ohjasin huonosti), toinen kielto kepeiltä (järkky vaikea kulma, taipui ekaan väliin, mutta jäikin siihen) plus kaksi rimaa. Toinen rata oli hyppyrata, josta yksi rima, ja ohjausvirheen vuoksi kielto hypyllä (tai siis juoksi vaan ohi, kun meni mutka pitkäksi). Tältäkin radalta muutama sekunti yliaikaa, vaikka vauhtia oli hirmuisesti. Tiukat ihanneajat oli, toki mutkat vie aikaa ja kiellot kans.
Ja rimat tippuu vissiin, kun mä aina riman päällä teen jotain dramaattista. Mutta hauskaa meillä oli

Ensimmäinen koirani, rakas ja raivostuttava karvapallo, pomeranian Tipsu nukkuu nyt ikuista unta
13 vuotta ja 3 kuukautta Tipsu jaksoi juosta ja lopussa köpötellä, mutta sitten väsymys voitti aika yllättäen. Eilen Tipsu vielä saatteli meidät äitin kanssa junalle ja tänään mummeli oli päivän aikana nukahtanut ikiuneen.

Lepää rauhassa pikkuinen tupsukorva


Pieni mä olin
vielä itsekin
kun koiranpennun syliini sain.
Saaneeni tiesin
mä tosi kaverin,
et leikkikalu ollut sä lain.
Sinä kasvoit mun vierelläin.
Kuinka hyvä on ollutkaan näin.

;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;

Usein mä tunsin
mua ymmärrä ei
koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään
ja poluille vei
vain sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin.
Ja sun turkkiasi silitin.

;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin.
Juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen. :;

Yhteinen aika pian lopussa on.
Sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo, leikit ja riemut auringon
taivaanrannan taakse katoaa.
Pian sammuu säde viimeinen.
Siitä kiinni pitää voi mä en.

;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;

Nyt alkoi Uunonkin koulu :) (täyttäähän poitsu huomenna jo mathatav 5 kuukautta ;) )  ja vitsit että oli huippua!!! Minnalle päästiin ja oikein pro kurssille ;) Kolme pentusta vaan paikalla, Uuno ja kaksi töppöjalkaa:)

Ihan ekaksi viriteltiin ja leikittiin. Piti saada koiruus innostumaan lelusta ja repimään, mutta vielä tärkeämpää oli, että koira innostuu lähtemään nakatun lelun perään. Leikittiin ja sitten nakattiin lelu ja juostiin kilpaa lelulle. Se on nyt sitten myös kotiläksy.
Seurvaaksi treenattiin namialustaa. Alustalle piti saada koiralle kova hinku ja palo. Sitten tehtiin alustan avulla yhtä hyppyä (rima maassa). Seuraavaksi putkea. Minna piti hihnan päästä kiinni, että koiruuksille tuli kamala hinku meidän perään. Ja tulihan niille =)
Sitten kujakeppejä, verkoilla avustettuna. Muutamassa kohdassa oli namialusta. Ekalla kierroksella Uuno hajotti koko systeemin, mutta sitten alkoi sujumaan. Verkkoja pidetään kuulema ihan vain pari kertaa. Ensin näytettiin kädellä, sitten ohjattiin vaan hihnalla.
Sitten vauvapuomia. Namilla ohjattiin, ja sitten kun etutassut maassa, niin ihan hirmusti kehuja ja palkkaa! Näin siitä kohdasta tehdään koiralle mieluinen. Aluksi pylly meinasi keikata kontaktilla maahan, mutta muutaman toiston jälkeen onnistui poikein pro ;)
Seuraavaksi tehtiin valssiharjoitusta yhdellä esteellä. Ja lopuksi vielä keinua. Herkkuja kylvettiin keinulla, eniten laskukohtaan. Vaan eihän Uuno meinanut ehtiä edes herkuttelemaan, kun oli niin kova hoppu =) Minna sanoikin, että pitää olla tulevaisuudessa tarkkana, ettei ala tekemään lentokeinuja.
Vitsit, että Uuno oli reipas tapaus!
Kaikki oli Uunosta huippua ja kivaa!!! Ja mitään ei tarvinnut pelätä. Ja saatiin kyllä touhuta koko rahan edestä =)
Nyt pikku-jätkä makaa ketarat pystyssä ja haisee....

Jepjep...käytiinpä sunnuntaina sitten mutka Joensuussa. Vettä ropisi ja tuuli melkolailla, joten kisailtiin myrsky tunnelmissa. Viereisessä kehässä oli tokoestekin kaatunut tuulen voimasta.

No joo, mietin kyllä moneen otteeseen, lähteäkö vai ei, matkaakin kun oli 200 km yhteen suuntaan Ja illalla ajelin vielä takaisin Ouluun, joten autossa tuli sinä päivänä istuttua 600 km. Kovasti seurailin sadealueita ja katselin säätiedotuksia, mutta kun kerta oli maksettu, niin lähdettiin kokeilemaan. Koko päivä oli melko mielenkiintoinen. Aamulla minä, äiti ja anoppi herättiin kaikki tunti liian aikaisin Matkalla meinasin ensin ajaa ilveksen päälle ja hetken kuluttua joku teeri meinas törmätä tuulilasiin Paikan päällä kehä oli myöhässä ja liikkuri hidas kuin etana, ja se sää alkoi itseäkin pikku hiljaa ketuttaa. Eevillä oli kierroksia tuhat, kun edellinen päivä meni hautajaisissa, eikä ehditty tekemään mitään. Mua pisti naurattamaan, kun kentän laidalla Paavo-staffi kiltisti ja rauhassa köpötteli ohjaajansa vasemmalla puolen, ja Eevi sinkoili ja juoksi nurmia pitkin minusta ainakin 50 metrin päässä ja piti itseään lämpöisenä Paikallaoloissa alkoi sitten lauleskelu. Nähtiin piilosta, mitä kehässä tapahtuu. No, istumisessa Eevi seisoi melko tovin ja kävi sitten istumaan. Makuussa nousi melkein heti istumaan, mutta kun liikkuri antoi luvan palata koirien luo, Eevi kävi kiltisti makaamaan Jos en siis ois nähnyt tilannetta, olisin voinut uskoa, että asennot oli ja pysyi. Neiti vedätti siis 6-0 Nollat napsahti molemmista. Ja en voi syyttää kuin ilmaa ja neiti hienopierua. Oltiin ensimmäinen koirakko, joten sitten seuraaminen. Alussa ihan kamalaa, loppua kohti parani ja hiljeni, ja sitten oikein mallikasta. Tuomari sanoikin, että eka osio ois nolla ja toinen todella hyvä, mutta niiden keskiarvo 6. Osaa kyllä kun vaan malttaa. Idarissa edisti taas hieman, kaikki vaihdot onnistui, mutta ennen istumista liikkui vielä ja makuussa yritti pinnata (nousi kyynärien varaan). Siitä 7. Luoksetulo 8. Ruutu oli muuten hieno, mutta ääntelystä piste, eli 9. Ohjatun vasen kapula oli 2 metriä ruudun sivureunasta, ja vasenhan meille napsahti. Olin varma että pinkoo ruutuun....mutta ei malttanutkaan pysähtyä merkille, vaan oli suoraan menossa kapulalle. Sain murahduksella palaamaan alueelle, ja siitä hieno nouto, mutta pureskellen. Siitä 5. Metallissa aika korkea hyppy, mennessä kolautti, siitä 7. Tunnarissa oli hätäinen, maisteli väärää, toi oikean, 0. Kaukoissa oli yhdessä istumisessa liikkunut, muuten bra, siitä 8. Pisteitä 175, sijoitus 2/3. Me todellakin odotetaaan sitä kaunista aurinkoista päivää

Heheeh, eilen ei naurattanut mutta tänään jo hymyilyttää :)
Neljän kisan viikonloppu Kuivasjärven maneesissa, eilen eka radalla rosvoili, niinpä autoon mietiskelemään. Toisella radalla pysyi, mutta hylky tuli jo toisella esteellä...Alku oli hankala, ja ajattelin kokeilla jaakotusta (jota ei olla harjoiteltu varmaan vuoteen) Ja arvatkaas onnistuiko?? No ei!!! Eevi hyppäsi hypyn väärältä puolelta, tadaa.

Tänään eka radalta taistelu nolla!!!! Teki mieli luovuttaa jo valmiiksi, rata oli tosi paskamaisen oloinen: vääntöä, takaakiertoja, tiukkia mutkia, ahtaita paikkoja ja ansoja. Mutta ihmeenlailla me selviydyttiin! Ja sijoituttiinkin vielä   Mini-luokassa oli 21 koiraa, joten aikasta hienosti Hävittiin kuitenkin voittajalle reippaat neljä sekuntia, joten siinä mielessä ei kyllä jäänyt jossiteltavaa
Toinenkin rata oli ihan hieno, harmilliset kaksi rimaa vain kolisi, joten tulos 10 ja sijoitus 11. Oli se mun mielestä vähän muutenkin kohellusta, mutta kouluttaja kehui kovasti. ja siltä mieheltä ei kehuja ilmatteeksi tule
Ja tänään Eevi-höpönen törötti kiltisti lähdöissä eikä ajatellutkaan karata HIPHEI!

Vielä jätkuu ykkösen metsästys...
Ja kovasti luulen, ettei hallikisoista tulla ainakaan sitä saamaan, joten aikaisintaan sitten ensi kesänä. Mutta mihinpä tässä valmiissa maailmassa kiire olisi
Turhan paljon oli taas kierroksia ja ääntelyä. Eka kerran tehtiin kaikki liikkeet putkeen, ja valmiiksi jännäsin ruudun törppöjä ja muita merkkejä, jotka taas vaihteeksi oli ihan oudut. Ruutu törppöinä isot tummansiniset sankot (pimeässä nurkassa) ja merkkeinä beiget pikkupurkit, kentällä joka oli täynnä samanvärisiä lehtiä... No, merkit löytyi, mutta ruutu ei
Evl:ssä 7 koirakkoa, meille pisteitä 242,5, 2.tulos ja sijoitus 4.

Tässäpä nämä taas:
Paikkaistuminen: 10
Paikkamakuu: 8, ennakoi maahanmenon. Meni itseasiassa maahan jo ennen "valmis-" sanaa, mutta liikkuri antoi niin nopeasti käskyjä, etten uskaltanut enää nostaa Eeviä istumaan
Seuraaminen: 7,5 Edisti alussa, muuten tuntui musta tosi hyvältä Kaavio oli ihan järkyttävän pitkä. kellotettiin yksi seuraaminen, ja kesto oli noin 5 minuuttia!
Idari: 7 Illalla ja ennen koetta treenattiin vielä seisomista, kun treeneissä aina istui, eikä seissyt. No, kisoissa taas tyypillisesti seisoi, muttei istunut
Luoksetulo: 8
Ruutu: 0, haki merkin hyvin, ja lähti kohti ruutua vauhdilla. Muttei löytänyt. Ajautui ruudun vasemmalle puolelle, josta yritin vielä käskyttää ruutuun. Lopulta Eevi menikin ruutuun, mutta oli puoleksi ulkona
Ohjattu: 8, ääntelyä alussa ja pureskelua
Metalli: 10
Tunnari: 9, otti oman varmasti, mutta tiputti ja varmisti vielä muut. Tätä se on nyt tehnyt, Pitänee laittaa taas niitä nameja joukkoon, ettei hätiköi.
Kaukot: 10 Tämä sentäs onnistui huipusti!

Käytiin eilen Iisalmessa tokoilemassa ilma oli kuin morsian ja puitteet muutenkin kunnossa, mitään ei nollattu, mutta sen verta oli tiukka tuomari ja liikaa virheitä, ettei ihan ykköseen ylletty. 239 pistettä 2. tulos ja sijoitus 2/4. Tuomarina Salme Mujunen.

Tässäpä kootut:
Paikkaistuminen: 10
Paikkamakuu: 6 Äänteli (käkätti) alussa melkoisesti. Tuomari kysyi miksi kutsun ääntelyä ja sanoi, että hänen mielestään se on säksätystä
Seuraaminen: 8,5 "Innokasta, aktiivista ja erinomainen kontakti. Hyvä perusasentovalmius" Alun askelsiirtymät meni taas äännellessä, hienoista edistämistä, hitaassa käynnissä piti paremmin paikkansa.
Idari: 7 kaikki vaihdot onnistui, mutta seiso ja maahan ois saanut mennä kuulema nopeammin...
Luoksetulo: 5 Annoin kaksoiskäskyn alku maahanmenoon, kun oisin malttanut hetken, ois mennyt ekallakin. Seiso ok, maahanmeno sais olla nopeampi, Loppuperusasento vino.
Ruutu: 7 Mun mielestä aivan upea merkki ja upea ruutu!!!! oli kuulema äännellyt hieman merkille menossa ja pikkuisen ennakoi lähtöä ruudusta...
Ohjattu: 7 hieno merkki ja hyvä nouto, mutta rouskrousk, oli sen verta pehmyt kapula, että todella kuului
Metalli: 8, joku kopsahdus kuului mennen tullen, tuomari ei osannut sanoa, oliko se häntä vai jalka (liian korkea hyppy). No, katsojat sanoivat myöhemmin, että se todella oli häntä Muuten ei mitään vikaa.
Tunnari: 8,5 Otti nopeasti oman, tiputti ja tarkisti vielä muut. Tuomari odotti ohjatun pohjalta, että tunnari tulisi hammastikkuina takaisin Kantoi sikariotteella, eikä purrut.
Kaukot: 8 eka istumiseen kaksoiskäsky, yhdessä vaihdossa eteni ihan himppusen. "kauniit vaihdot"

jakaessaan palkintoja, tuomari tarkisti ja ihmetteli, että mihinkäs se meidän ykkönen kaatui. Huonoihin pisteisiin Tehtiin kuulema varmaa ja tasaista suoritusta Vähän oli mukana taas turhaa kouhotusta ja ääntelyä, mutta kaikkinensa oon kyllä todella tyytyväinen suoritukseen