Jossain vaiheessa olin huolissani Eevin jaksamisesta. Nyt olen taas huomannut, että näköjään pitää jatkaa päivittäin treenaamista, tai jollain leviää pää. Tai oikeastaan molemmilla leviää, kun Eevin kouhotus käy hermoille. Kun neiti saa treenata päivittäin, se malttaa keskittyä itse asiaan, eikä sinkoiluun ja käkätykseen.
 
Tänään siis tokoiltiin. Alku oli tas kaameaa, mutta alkoi sitten taas parantua. Me ei todellakaan voida mennä suoraan autosta kisaamaan, vaan höyryjä pitää päästellä melkoisesti, että maltetaan keskittyä. Tänään seuraamista, idaria, luoksetuloja namikipolla, ohjattua (aluksi kapulat taas hukassa, kun ei näkynyt hiekkakentällä. Vahvistettiin erityisesti merkkiä) ja pari ruutua. Seuraamisen paikkaa piti taas hioa takapalkalla ja nami kädessä. Lelu aiheutti turhia kierroksia. Idarissa treenauksessa oli taas seuraaminen (ja oma kävely: piirsin itselle viivat, jotta en mene liian lähelle törppöjä, Kiitos Jaana ;) ), Käännökset oli kans huonoja, niitä treenailtiin. Kerran seisomisessa istahti kesken kierroksen, muuten vaihdot ok, eikä törpöille tarvinnut hönkiä. Otettin myös lyhyet paikallaolot. Istumisessa taas läsähti maahan kun tulin piilosta (epävarmuutta).
Mutta oli kivaa! Lopuksi vielä puomi ja keppitreenejä nurmella.