Tänään käytiin taas Haukkiksella mutka. Eka nurmikentällä pikkupätkä seuruuta. Ihmeen hyvää, vaikka tehtiin ekana, ja viereisellä kentällä oli agi-treenaajia. Katsastettiin myös jättävät, seuraamisessa meinasi nyt edistää, mutta käännyin aina ympäri, niin johan alkoi paikka pysyä :) Muutamat kaukot ja pari luoksetulon pysymistä. Sitten raahasin nurmelle kolme aitaa ja putken. Treenailtiin putken väärää päätä, jaakotuksia, välistä vetoja, hallintaa..ja aina kun rima tippui niin ärähdys ja peli seis. Alkoi taas keskittymään hyppyihin enemmän. Lopuksi myös pari A:ata.

Kun lähdettiin kotiin päin, Eeviltä hävisi korvat ja karkasi törkeästi agi-kentälle, eikä kuullut huutoja. Touhotti omiaan ja kiipeili puomia, ja vähät välitti mun karjunnasta. Mulla napsahti, ja siihen loppui tsempalot. Pieni kurinpalautus, koira hihnaan ja sitten alkoikin kylmä kohtelu. En sietänyt yhtään vetämistä, käännyin aina kun vähänkin hihna kiristyi. En puhunut ja nyt ei ollut lupa edes nuuhkutella. Köpöteltiin totisina kotiin, ja menin ekana ite syömään. Matti tuli kotiin, ja sanoin ettei huomioi Eeviä millään lailla. Kun olin syönyt, Eevi suihkuun. Sai palkaksi kunnon shampoopesun ;) (oisin pessyt muutenkin...) Huomioimattomuutta kesti vielä tovin, vaikka oli jo neitin ruoka-aika. Oli toinen kyllä melko surkeana. Mutta näköjään pakko välillä muistutella, kun tytsy vetää mammaa höplästä 6-0. No, lopulta sovittiin ja pusuteltiin =)
Ja iltalenkillä olikin taas kivasti korvat tallella :) Kääntyi kuin salama, kun kutsuin, ja siitä tietenkin palkkaa! Iltatokoilut onnistui hienosti agikentän vieressä. Seuraminen upeaa ilman palkkaa kädessä, hieno merkki ja ohjatun oikea. Hyviä maahnamenoja ja puunkiertoja.
Nyt ollaan taas kavereita!