No niinhän siinä sitten taas kävi, että blogin kirjoittaminen hyytyi ennen kuin pääsi kunnolla käyntiinkään.
Kokkolasta saatiin silloin lokakuussa viimeinen voittajan 1-tulos, ja TK3, joten ei ollut turha reissu ollenkaan :) Sen jälkeen on koitettu vähän treenailla etiäpäin, mutta melkolailla on ollut omatoimista hapuilua ja sinne päin tekemistä.

Tänään Olimme kouluttajan kanssa kerrankin yhtäaikaa treeneissä :D Saimmekin kertoa omia ongelmiamme, joita sitten koitettiin ratkoa. Odotellessa omaa vuoroa treenailtiin Eevin kanssa luoksetuloja, seuraamista, kaukoja, paikallaoloa ja ruutua. Luoksetulon pysäytys saisi olla parempi, kaukoissa tökki maasta seisominen (istui aina). Ruudut olivat muuten hyviä, mutta neiti läsähtää seis-käskyllä suoraan maahan.
 
Ja sitten olikin meidän vuoro. Ja niitä ongelmiahan riittää. Ensiksikin iso ongelma hallilla on kuumuminen ja ääntely. Samassa paikassa kun treenataan myös ah, niin ihanaa agilityä, on kierrokset aina kaakossa...varsinkin alussa. Kouluttaja totesikin, että mitä hän on meitä seurannut, niin Eevi nyt on tuollainen. Jos haluaisin tulla hallille odottamaan että neiti rauhoittuu, saisin odottaa 2 päivää. Koska alusta asti Eevi on saanut vahvístusta toiminnalleen, kun en ole tajunnut, että rauhoittuminen ja odottelu on myös tärkeää..  Minun pitää itse pysyä rauhallisena, etten lähde kierroksiin mukaan. Jos touhu menee ihan överiski, voin vaikka laittaa Eevin maahan ja poistua kokonaan tilanteesta, ja odottaa että tilanne hieman rauhoittuu. Petra sanoikin, että tuommoisen raketin kanssa mopo karkaa helposti käsistä, kun se rakastaa toimintaa ja jaksaa ja jaksaa ja jaksaa...Ja se on kyllä ihan totta.
Ja koska kierroksia on paljon, myös seuraaminen on hallissa vaikeaa. Eevi edistää, poukkoilee, eikä keskity täysillä. Näytimme pienen pätkän poukkoilua ja saimmekin kotiläksyksi a) perusasento (vino ja vähän missä sattuu)  b) vain pari askelta ja palkka (ja matka ei jatku ennen kuin koira on oikealla paikalla) c) liikkeen pilkkominen d) mun tönkkö vasen käsi ja vartaloavut unholaan!
Huh, siinäpä riittääkin hommaa.

Muuta ei ehditty kouluttajan kanssa tekemään, mutta treenailtiin vielä lopuksi itsenäisesti kaukoja, ohjattua, seuraamista ( läksyjä ;) ) ja tunnari. Ohjattu onnistui tänään hyvin pientä pureskelua lukuunottamatta. Petra antoikin vinkin, että kapulat kannattaa laittaa merkistä kunnon etäisyyksille. Oikean 5 metrin sijaan, vähintään se 8 metriä, niin koira oppii tekemään kunnon kaarrokset ja näin myös keskimmäinen saa olla rauhassa. Suunnat onnistui tosi hyvin, kun vielä vähän aikaa sitten haki välillä mitä sattui. Merkkiä pitää taas vahvistaa, meinasi pari kertaa karata suoraan kapuloille.
Tunnari oli hieno! siitä paljon palkkaa ja hallilta lähtiessä otettiin vielä puomin ja aan kontaktit :)

Tänään onkin taas agi-kisat, saas nähdä kuka vie ja ketä :) Jos neiti uskaltaa rosvota, sen on taas lorun loppu, ja pääsee autoon mietiskelemään tekosiaan. Niin että!